Osaaminen ekosysteemisessä kiertotaloudessa

Updated: Jan 29

Ekosysteeminen toiminta ja kiertotalous ovat päivän sanoja. Ekosysteemisen yhteistyön tavoitteena on, että se tuottaa tuloksena enemmän kuin osiensa summan ja hyödyttää kaikkia osapuolia. Kiertotalouden takana on ajatus kestävästä kehityksestä ja vastuullisesta kuluttamisesta. Sekä ekosysteemisen toiminnan että kiertotalouden tavoitteena on, että hyvinvointia ei rakenneta pelkästään uusia tavaroita valmistamalla, vaan tuotteita jakamalla ja lainaamalla sekä palveluiden avulla. Tavoitteena on kestävämpi, sujuvampi ja tuloksellisempi toiminta.


Toimintaa katsotaan usein ns. kovan teknologian näkökulmasta eli asiat nähdään fyysisinä tuotteina, tavoitteet käyrinä ja numeroina. Tuossa yhteydessä ns. pehmeä teknologia eli ihmisten tieto, luovuus ja oivaltamiskyky jäävät usein varjoon ja pitkälti myös hyödyntämättä. Kumpaakin tarvitaan, kuten tietokone tarvitsee kytköksen sovelluksiinsa ja käyttäjäänsä.

Ekosysteemi elävänä oliona


Ekosysteemisen toiminnan kohdalla puhutaan usein alliansseista, konsortioista, pää- ja alihankkijaketjuista, ja ”shop in shop”-ajattelu on jo arkipäivää. Nämä ovat ajatuksina hyviä, tuloksellisia ja usein ekosysteemistä toimintaa pitkällekin liippaavia, mutta jos ne ovat ns. ylhäältä ohjattuja ja kiinteisiin rakenteisiin pohjautuvia, niistä puuttuu ekosysteemin ydin eli jatkuvat liike ja eläminen.



Toimiva ekosysteemi muuttuu ja mukautuu jatkuvasti ympäristöönsä ja olosuhteisiin, ja siinä aktiivisesti mukana olevien toimijoiden painoarvo ja rooli vaihtuvat niin ikään tilannekohtaisesti. Näin tapahtuu luonnossakin: puiden juuret ja sienien rihmastot muodostavat verkoston, jossa tieto kulkee jopa kymmenien kilometrien päähän, linnut saavat ravintonsa kasvien siemenistä ja levittävät niitä kulkureiteilleen, tikat syövät lahottajatoukkia ja rakentavat samalla pesäkoloja itselleen ja muille.


Ekosysteemi on elävä olio, jossa luonnon kova ja pehmeä teknologia yhdistyvät. Kyseessä on tiedon, tarpeiden ja osaamisen yhdistäminen. Tämä on tavoitteena myös ympäristöministeriön kiertotalousohjelmassa, jonka yhtenä tavoitteena on suomalaisen osaamisen globaalinkin markkina-aseman vahvistaminen: ”Suomi on pieni, joten keskeiseen asemaan nousee markkinan luominen EU-tasolla ja globaalisti.” (https://www.sitra.fi/blogit/nostaako-kiertotalousohjelma-suomen-kiertotalouden-seuraavalle-tasolle/).


Kiertotalouden osalta Suomen tavoitteena on luonnonvarojen ylikulutuksen, ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen hillitsemisen lisäksi vahvistaa taloutta ja työllisyyttä. Kiertotalouden periaatteiden mukainen toiminta mahdollistaa luonnonvarojen tehokkaamman käytön, mikä on hyödyksi sekä luonnolle että ilmastolle. Mainittuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää paitsi nykyisen osaamisen hyödyntämistä ja uudenlaisen osaamisen luomista myös uudenlaista ajattelua ja osaajaresursseja. Suomen kokoisessa maassa osaajaresurssit ovat lukumääräisesti rajalliset. Siksi meidän on luotava keinoja osaamisemme laajentamiselle.


Yksi keino tähän on osaamisen itsensä näkeminen kiertotaloustuotteiden tekemisen lisäksi myös yhtenä kiertotaloushyödykkeenä. Kun osaaminen on ekosysteemisen toiminnan kiertotaloushyödykkeenä, tiedot, taidot ja osaaminen sekä hiljainen tieto ja parviäly otetaan tavoitteelliseen hyötykäyttöön. Näin ratkaisujen kehittäminen ketteröityy, sujuvoituu ja samanaikaisesti sitoutuneisuus ratkaisuihin syntyy niiden yhteiskehittämisen myötä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?


Osaaminen kiertotaloushyödykkeenä


Kun osaaminen ja henkinen pääoma nähdään osana kiertotaloutta, ihmiset ja inhimillinen toiminta nousevat keskiöön. Kun inhimillistä pääomaa hyödynnetään ekosysteemisesti, muutoksiin mukautuminen ja kehittyminen nousevat jokaisen toimijan osalta aivan uudelle tasolle: ekosysteemi on tilanne- ja tarvekohtaisesti muuntuva, elävä ja toimijoitaan kehittävä. Ekosysteemiin osallistuvat toimijat (yksityiset ja julkiset) koostuvat kaikki ihmisistä. Ihmisten välinen aktiivinen vuorovaikutus rakentaa luottamusta ja mahdollistaa osaamisen siirron, vaihdon ja uuden luomisen.



Vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat aina keskeisinä elementteinä toteuttamissamme ekosysteemisissä, osaamisen uudistamisen ja kehittämisen Ecosystemic Upskilling™ -prosesseissa. Niiden avulla luomme tilan ja olosuhteet innovoinnille, joka tuottaa tavoiteltuja tuloksia ja usein myös ylittää ne. Yritysten välinen yhteiskehittäminen tapahtuu tänä päivänä vaivattomasti, kun digitaalisten välineiden käyttö on tullut luontevaksi tavaksi pitää yhteyttä korona-epidemian myötä.


Osaaminen ekosysteemisenä kiertotaloustuotteena on käyttöomaisuutta, jonka jälleenmyyntiarvo kasvaa jatkuvan jalostamisen myötä korkoa korolle. Ota ja siirrä rohkeasti ekosysteemistä polttoainetta henkilöstösi osaamiselle, ja anna sen kukoistaa!


Raikkain talviterveisin, Pauliina








0 comments

Recent Posts

See All