Yli ja ohi vastakkaisten vaihtoehtojen – onko empatia johtamisen uusi musta?

Updated: Sep 6, 2018

(Director Päivi Myllykangas, Stakeholder engagement/University of Tampere, Tampere 3) Jalkapallon MM-kisat ovat meneillään. Urheilua jaksan katsoa, mutta jalkapallo ei ole ykköslajini, vaikka pikkuhiljaa pääsen mukaan kisatunnelmaan. Kannatan aina Brasiliaa (älä kysy miksi), mutta pystyn olemaan joustava useiden maiden välillä ja Uruguay, Japani sekä Kroatia koputtelevat minun kärkipaikoilleni.


Jalkapalloa voi hyvin verrata työpaikkaan. Peli kuin peli kulkee, kun on innostusta ja visio päämäärästä. Johtajan tehtävä on pitää visio elävänä. Peli kulkee vain silloin kun se on reilua, ja on yhteinen suunta sekä tunne siitä, että voi kuulua johonkin. Pelissä on siedettävä erilaisuutta, siinä kannustetaan toisia, hauskuus ja rentous parantaa lopputulosta. Tulosvastuussa seurataan myös sitä, millä tavoin tavoitteisiin on päästy. Hyvä pelinjohtaja ei siis vain koordinoi voimavaroja vaan vapauttaa ne.



Empatiaa on tarjottu uudeksi johtamisen työelämätaidoksi. Käytössä se on kyllä ollut aina, koska johtaminen on ihmisten välistä ja siten suhteiden ja verkostojen johtamista. Toisen arvostaminen, vastuun ottaminen omista teoista ja esimerkin näyttäminen ovat perustoimintaa ihmisten välisissä suhteissa. Luottamuksen saavuttaminen vie aikaa ja sen voi menettää silmänräpäyksessä.


Hyviksi koetuilla johtajilla on ollut aina kyky empatiaan, myötäelämiseen ja toisen näkökulman ymmärtämiseen. Empatia ei ole johtamisen ns. ”pehmeää puolta”, jos sillä tarkoitetaan vähemmän tärkeää tai vahvan vastakohtaa. Hyvä johtaminen, johon empatia mielestäni tarvitaan, edellyttää aikuisuutta, lujuutta ja näkemyksellisyyttä, ja näitä ominaisuuksia harvoin olen kuullut liitettävän sanaan pehmeä. Ehkä maailma todella kärsii eniten tällä hetkellä aikuisuuden puutteesta, kuten Hilkka Olkinuora toteaa ”Minut itseni kanssa” –kampanjassa.


Aikuisuus johtamisessa tarkoittaa minulle sitä, että hyvä johtaja ei ajattele ääripäiden välillä, hänelle asiat eivät ole vain joko tai. Hän tietää, että yksipuoliset ratkaisut eivät poista ongelmaa pöydältä; ne ovat yleensä tuomittu epäonnistumaan ja ne vain siirtävät ongelmaa eteenpäin. Erityisesti ristiriitatilanteissa hyvä johtaja kykenee näkemään vaihtoehtoja, hakee niitä yhdessä muiden kanssa, vaikuttaa tapahtumiin ja inspiroi ihmisiä, ei niinkään käske ja vaadi. Lyhyesti sanottuna, johtajalla on kyky ajatella yli ja ohi vastakkaisten näkökulmien, hän sietää epätietoisuutta ja pystyy pitämään yllä luovaa jännitettä ilman, että ajattelee ensisijaisesti omaa etuaan.




Päivi Myllykangas ”Kokemusasiantuntija erilaisissa rooleissa, tutkijana, johdettuna ja johtajana, tiimin – tai perheenjäsenenä”